Ehdokkaat

Vuoden 2007 klassinen Emma

Kotimaiseen kärkikaartiin kuuluva pianotaiteilija Jaana Kärkkäinen on toiminut muusikkona monipuolisesti erilaisissa rooleissa: solistina, kamarimuusikkona, opettajana, säestäjänä ja orkesterimuusikkona. Opintonsa hän on suorittanut Sibelius-Akatemiassa, Pietarin Rimski-Korsakov-Konservatoriossa ja Wienin Musiikkikorkeakoulussa. Kärkkäinen on esiintynyt solistina muun muassa RSO:n, HKO:n, Tapiola Sinfoniettan ja Avanti! kamariorkesterin kanssa kapellimestareina Sakari Oramo, Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste, Lothar Zagrosek ja Martyn Brabbins. Kärkkäinen on kantaesittänyt teoksia monilta säveltäjiltä, kuten Erik Bergmanilta, Kimmo Hakolalta, Usko Meriläiseltä, Seppo Pohjolalta ja Veli-Matti Puumalalta sekä levyttänyt suomalaista musiikkia, muun muassa Usko Meriläistä ja Jouni Kaipaista. Soolo- ja kamarimusiikkikonsertteja sekä esiintymisiä erilaisissa nykymusiikkikokoonpanoissa Kärkkäisellä on ollut useimmilla kotimaisilla festivaaleilla, monissa Euroopan maissa sekä Japanissa. Esityksistä mainittakoon György Ligetin pianokonsertto, Kimmo Hakolan pianokonsertto ja pianoetydit kantaesityksenä sekä Pierre Boulezin Sur Incises. Viimeisin kiinnostuksen kohde on ollut nyt Emma-ehdokkaanakin oleva Olivier Messiaenin suurteos pianolle Vingt Regards sur L’Enfant-Jésus, josta on jo ollut esitykset Pariisissa, Mikkelissä ja Turussa.

Zagros: Zagros

• Anton Webern (1883-1945): Kuusi bagatellia op.9
• Harri Vuori (1957-): Harmaa pöllö (2005)
• Veli-Matti Puumala (1965-): Apostrophe (2005)
• Perttu Haapanen (1972-): Kirjeitä (2006)
• Harri Ahmas (1957-): Simple Stories (2006)
• Aija Puurtinen (1959-): Meteo (2006)

ZAGROS

• Kaisa Kallinen, viulu
• Camilla Koiso-Kanttila, alttoviulu
• Päivi Kiljala, klarinetti
• Auli Kontinen, huilu
• Sami Koskela, lyömäsoittimet
• Jouko Laivuori, piano
• Sampo Lassila, kontrabasso
• Christian Lindblad, kertoja
• Sole Mustonen, oboe
• Aija Puurtinen, laulu
• Päivi Rissanen, viulu
• Eija Räisänen, sopraano
• Miika Uuksulainen, sello
• Hannu Vasara, viulu

Zagros-profiililevy esittelee kamariyhtyeen, jossa kokeilunhalu ja ennakkoluulottomuus yhdistyvät tinkimättömään ja korkealaatuiseen musiikin tekemiseen. Pääpaino on suomalaisessa esittävässä säveltaiteessa ja luovassa ohjelmistosuunnittelussa: levyllä kuullaan Zagrosin viime vuosina kantaesittämää uutta musiikkia sekä klassikko nykymusiikin juurilta – Anton Webernin Kuusi bagatellia jousikvartetille.

Zagrosin nimikkolevyllä on haluttu löytää tuore näkemys kamarimusiikkilevyn kokonaisuuteen ja ilmaisuun. Ohjelmistoratkaisu yllättää: Webernin Bagatellit on sijoitettu levylle poikkeuksellisesti erilleen toisistaan. Näin ne luovat äärimmilleen tiivistetyllä sointimaailmallaan oman, läpi levyn jatkuvan tasonsa. Bagatellit myös asettuvat uudenlaiseen tilaan – ne ilmestyvät esiin vahvoina, yllättävinä kuvina ja luovat levylle pohjavireen, jonka voi kuvitella jatkuvan uusimman nykymusiikin teosten noustessa esiin. Kuulija voi kulkea ajassa ja kysyä toistuvasti, mihin noin sata vuotta länsimaista musiikkia on tällä kertaa johtanut.

Webern oli aikanaan kehityksen kärjessä. Samassa hengessä myös Zagros etsii uutta Webernin kuulemisen tapaa nykyteknologian ja sen osaajien avulla. Levyn päättää monikanavatekniikalla toteutettu "remix" Kuudesta bagatellista. Siinä kuulija voi kokea muusikkojen kommunikaation keskellä musiikillisten eleiden virtaa, jossa – Arnold Schönbergin sanoin – "jokainen huokaus voidaan laajentaa romaaniksi".

Levyllä esittäytyy myös suomalainen uusi design: linjakas graafinen ulkoasu on Ilkka Suppasen suunnittelema.

Zagros on kamarimusiikkiin erikoistunut kaikkiaan 15 ammattimuusikon yhteenliittymä. Vuonna 1993 toimintansa aloittaneen yhtyeen ohjelmistoa ovat leimanneet 1900-luvun modernit klassikot ja uusin nykymusiikki sekä näiden ennakkoluuloton yhdistäminen vanhemman kamarimusiikin mestariteoksiin. Yhtye muuttaa muotoaan konsertista toiseen kokoonpanoja vaihdellen, ja juuri muunneltavuus mahdollistaa monipuoliset ohjelmistovalinnat. Muusikot ovat itse yhtyeen taiteellisia johtajia ja vastaavat musiikillisista linjauksista ja ideoista.

Sibelius-Akatemian opiskelijoiden uuden musiikin yhtyeenä aloittaneen Zagrosin alkuaikojen idealistisuus, kokeilunhalu ja ennakkoluulottomuus ovat säilyneet toiminnan perustana koko 15-vuotisen taipaleen ajan. Olennainen osa yhtyeen toimintaa on ollut myös elävä yhteistyö säveltäjien kanssa: Zagros tilaa ja kantaesittää säännöllisesti suomalaissäveltäjien uusia teoksia.

Zagrosin oma konserttisarja Zagros Balderissa – Kamarimusiikkia kaupungin sydämessä sai alkunsa vuonna 2004 ja jatkuu edelleen. Vuonna 2005 yhtye oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi. Zagros on myös Kallio-Kuninkalan musiikkifestivaalin pääesiintyjä.

Kati Hämäläinen on tunnettu vanhan musiikin spesialisti, Ranskan barokin musiikin erityistaitaja sekä instrumentalistina (cembalo ja urut) ja musiikinjohtajana että tutkijana. Hän johtaa perustamaansa yhtyettä Plein-Jeu, joka on erikoistunut Ranskan katolisen kirkon 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun vokaalimusiikkiin. Yhtye on esittänyt erityisesti Charpentierin musiikkia ja saman ajan gregoriaanista laulua.

Tämä kahden CD:n äänitys sisältää koko François Couperinin urkutuotannon, 42 sävellystä (julkaistu 1690). Aikanaan nämä urkusävellykset soitettiin messussa vuorotellen yksiäänisen gregoriaanisen laulun kanssa, mutta näitä lauluosuuksia ei kuitenkaan annettu urkusävellysten mukana. Hämäläinen on etsinyt sopivat gregoriaaniset sävelmät Couperinin kollegan Guillaume-Gabriel Niversin sävelmäkirjoista ja tehnyt messuista rekonstruktiot sellaisiksi kuin ne omana aikanaan esitettiin. Messuja on täydennetty muutamalla Marc-Antoine Charpentierin sävellyksellä.

Couperinin urkutuotannon lisäksi Hämäläinen soittaa toisen Ludvig XIV:n hovimuusikon, Jean-Henry d’Anglebertin jäljelle jääneen urkutuotannon, viisi fuugaa samasta teemasta (julkaistu 1689). Paitsi että fuugat ovat harvinainen esimerkki ranskalaisesta oppineen fuugan taidosta, ne ovat kuuluisat ylenpalttisesta koristelustaan.

Äänityksessä käytetyt urut ovat Martti Porthanin rakentamat Helsingin Pakilan kirkkoon. Ne ovat ainoat puhtaasti Ranskan barokin urkutyyppiä edustavat urut Suomessa ja sopivat erinomaisesti juuri tämän ohjelmiston esittämiseen.

Esitystavassa on pyritty noudattamaan sävellysten oman ajan esittämiskäytäntöä sekä urkujensoitossa että laulutavassa. Latinankielisten tekstien ääntämisessä Plein-jeu on opiskellut 1600-luvun lopun ranskalaista oppinutta tapaa, jotta painotus ja sointi olisivat tyyliltään yhdenmukaisia urkusävellysten kanssa.

Rantatie-kvartetti:

• Kreeta-Maria Kentala, viulu
• Tiina Aho-Erola, viulu
• Jouko Mansnerus, alttoviulu
• Lea Pekkala, sello

Suomen säveltäjähistoria alkaa Erik Tulindbergistä. Häntä ennenkin maassa oli ollut muutamia henkilöitä, jotka ovat saattaneet kirjoittaa omia sävellyksiä, mutta hän on ensimmäinen, jonka tuotannosta hahmottuu selkeä säveltäjäprofiili ja jonka yhteydessä voi ylipäätään puhua tuotannosta. Tulindbergiltä on säilynyt yksi viulukonsertto, yksi sooloviulukappale ja kuusi jousikvartettoa.

Tulindbergin jousikvartetot muodostavat 1700-luvun suomalaisen musiikin merkittävimmän teoskokonaisuuden. Ne edustavat täysipainoisesti ajan klassistisia ihanteita. Tulindberg oli Suomen syrjäisiin oloihin nähden hyvin perillä siitä, mitä maailmalla sävellettiin, sillä hänen laajaan, yli 150 teosta käsittävään nuottikirjastoonsa sisältyi Haydnin lisäksi teoksia mm. sellaisilta klassismin kauden säveltäjiltä kuin Mozartilta, Carl Friedrich Abelilta, Karl Stamitzilta ja Luigi Boccherinilta.

Tulindbergin jousikvartetot jäivät pitkäksi ajaksi unohduksiin. Ne löydettiin uudestaan vasta 1923 Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Puuttuvan toisen viulun osuuden laati ensimmäiseen kvartettoon Toivo Haapanen, muihin John Rosas. He lähestyivät kuitenkin täydennystyötä turhan varovaisesti tutkijan näkökulmasta, eikä toisen viulun osuus ole heidän versiossaan kovin kiinnostava. Vuonna 1995 teoksista valmistui uusi laitos, kun Kalevi Aho teki toisen viulun osuuksista omat versionsa, joissa hän on tietoisesti luopunut autenttisuuden tavoittelusta.

Vuonna 2004 Tulindbergin jousikvartetoista valmistui kolmas esitysversio. Tekijänä oli barokin ja klassismin esityskäytännön suomalainen asiantuntija Anssi Mattila. Mattilan täydennystyön lähtökohtana on ollut tyylinmukaisuus. Hän on todennut kokeneensa roolinsa ennen muuta restauraattorina, taiteen entisöijänä. Aloite Tulindbergin kvartettojen uuteen laitokseen tuli Rantatie-kvartetilta, joka kantaesitti Mattilan esitysversiot Helsingin Juhlaviikoilla alkusyksyllä 2004.

Klassisen ajan soittimia käyttävä Rantatie-kvartetti on keskittynyt erityisesti vähemmän tunnettujen säveltäjien (esim. Kraus, Wikmanson, Onslow, Hensel, Zappa) teoksien esittämiseen, mutta ohjelmistoon kuuluu myös keskeisiä klassisia ja varhaisromanttisia kvartettoja. Suomalaisten säveltäjien musiikkia Rantatie-kvartetilla on ohjelmistossa sekä suomalaisen kvartettikirjallisuuden alusta että aivan viime vuosilta.

Sinfonia Lahden maaliskuussa 2007 julkaisemalla levyllä (BIS-SACD-1463) soivat Carl Nielsenin ja Kalevi Ahon klarinettikonsertot. Orkesterin ylikapellimestari Osmo Vänskän johtamalla levyllä solistina esiintyy yksi tämän hetken mielenkiintoisimmista klarinettitaitelijoista, ruotsalainen Martin Fröst. Levytys on Sinfonia Lahden ensimmäinen Super Audio CD –tekniikalla toteutettu äänite. Ahon konsertto on Fröstin tilausteos, ja hän oli myös solistina teoksen kantaesityksessä Osmo Vänskän johtaman BBC:n sinfoniaorkesterin kanssa Lontoossa keväällä 2006. Kantaesitys sai erittäin positiivisen vastaanoton ja mm. Financial hehkutti konserttoa seuraavasti: "Se ei ole pelkästään näyttävä kappale solistille ja orkesterille, se on mestariteos." Teoksen Suomen-ensiesitys oli Osmo Vänskän johtaman Sinfonia Lahden konsertissa Sibeliustalossa syksyllä 2007. Arvovaltainen Gramophone-musiikkilehti nimesi toukokuun 2007 numerossaan nyt Emma -ehdokkaana olevan levytyksen Päätoimittajan valinnaksi (Editor’s Choice) summaten arvostelun "Kaiken kaikkiaan harvinaisen huomattava levytys."

Carl Nielsenin (1865-1931) klarinettikonsertto kuuluu nykyään ympäri maailman klarinetistien keskeiseen ohjelmistoon. Tämä ei ollut kuitenkaan tilanne säveltäjän elinaikana. Konsertto valmistui vuonna 1928, ja tämän jälkeen Nielsenin kuolemaan mennessä (lokakuu 1931) teosta esitettiin vain kuusi kertaa.

Vuonna 2003 klarinetisti Martin Fröst voitti arvostetun Borletti-Buitoni –palkinnon, ja hän tilasi tällä rahalla uuden klarinettikonserton säveltäjä Kalevi Aholta (1949-). Sinfonia Lahden nimikkosäveltäjäkin toimiva Aho kertoo klarinettikonserttonsa synnystä seuraavaa: "Tapasin Martin Fröstin ensi kerran Wienissä marraskuussa 2004 hän oli Mozartin klarinettikonserton solistina Musikvereinissa. Myöhemmin kuulin häntä solistina myös Suomessa, sekä klassisen ja modernin konsertto-ohjelmiston parissa. Suomessa tavatessamme Martin kertoi minulle klarinetin teknisistä ominaisuuksista, jotka lisäävät soittimen ilmaisukykyä ja virtuositeettia, ja olen hyödyntänyt näitä ominaisuuksia klarinettikonsertossani".

Osmo Vänskä (s. 1953) kuuluu kansainvälisesti merkittävimpien kapellimestareiden joukkoon. Sinfonia Lahden ylikapellimestari Vänskä on työskennellyt orkesterin kanssa vuodesta 1988 lähtien (päävierailija 1985-88). Hän on kuluneen vuosikymmenen aikana johtanut kaikkialla Euroopassa sekä Japanissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Vänskä on vastaanottanut lukuisia tunnustuksia ja palkintoja, joista mainittakoon toukokuussa 2002 myönnetty Royal Philharmonic Society Award, tunnustuksena Vänskän ansioista Sibeliuksen ja Nielsenin musiikin tulkkina.

Ruotsalainen klarinettivirtuoosi Martin Fröst yksi sukupolvensa karismaattisimmista ja monitaitoisimmista solisteista. Hän esiintyy säännöllisesti maailman johtavien orkestereiden kanssa keskeisimmillä konserttilavoilla. Fröstin musiikillisen luovuuden uusien aspektien väsymätön tutkiminen on innoittanut monia säveltäjiä, mm. Krzysztof Pendereckiä, Sven-David Sandström ja Anders Hillborg, jonka teos Peacock Tales on herättänyt suurta huomiota teoksen solistiosuuden sisältämien miimisten ja koreografisten elementtien vuoksi.

Sinfonia Lahden (Lahden kaupunginorkesteri) tavoite on tuottaa konserteillaan ja levytyksillään kuulijoilleen elämyksiä ja tehdä samalla tunnetuksi mielenkiintoista, korkeatasoista musiikkia. Vuosien mittainen tinkimätön työ kapellimestari Osmo Vänskän johdolla on nostanut Sinfonia Lahden yhdeksi Euroopan merkittävistä orkestereista. Tinkimättömyys ja ennakkoluulottomuus ilmenee myös Sinfonia Lahden levytyksissä, joista orkesteri on saanut useita merkittäviä tunnustuksia ja palkintoja, viimeisimpänä Midem Classical Award 2006. Monet Sinfonia Lahden levyistä ovat olleet myös myyntimenestyksiä, joista merkkinä orkesterille on ojennettu kultalevyjä sekä kaksi platinalevyä.