Emma-gaala 2010

Kvartetissa yhdistyvät kanteleen ikiaikainen sointi sekä tyylillä ja vahvalla ammattitaidolla jazzia ja kansanmusiikkia fuusioiva yhtye. Ohjelmisto koostuu Vilma Timosen sävellyksistä, jotka tuovat esille kanteleen rikkaan ja monipuolisen äänimaiseman mielenkiintoisesti ja uutta luovasti. Lisäksi yhtye on tehnyt omia sovituksia traditionaalisista melodioista.

Vilma Timonen Quartet:
Vilma Timonen, kantele
Ape Anttila, basso
Mikko Hassinen, perkussiot
Topi Korhonen, kitara

Aktiivisesti Eurooppaa kiertävän, kahdeksanhenkisen Tsuumi Sound Systemin live-energiaa on luonnehdittu "tuliperäiseksi" ja "julmaksi", muusikkoja virtuooseiksi ja pitkäsoittoja "vaarallisen addiktoiviksi vuoristorata-ajeluiksi". Elokuussa 2009 yhtye voitti kategoriansa Just Plain Folk Awards -palkinnon Nashvillessä. Edellinen pitkäsoitto sai Teosto-palkintoehdokkuuden lisäksi lukuisia muitakin huomioita, mm. Songlines-lehden "Top of The World" -maininnan. Arvostelussa sanottiin: "Tämä on oppitunti siitä, miten tehdään täydellinen levy".

Growing Up on Tsuumi Sound Systemin toinen tuottajayhteistyö parhaiten ruotsalaisen maailmanmusiikin superyhtye Väsenin kitaristina tunnetun Roger Tallrothin kanssa. Jälleen kerran ovat soittajien kirjavat muusikkotaustat muodostamassa yhdessä erikoisen instrumentaation kanssa uniikkia äänimaisemaa. Yhtyeen alkuperäissävellyksiä pidetään myös erittäin tanssittavina. Vaikutteita on kuultavissa musiikkiperinteestä ympäri Euroopan, akustisesta jazzista sekä myös Balkanilta, onpa mukana hieman lattarihenkistä särmääkin. Hyvällä maulla ja runsaalla mielikuvituksella vaikutteita yhdistäen levykokonaisuus onnistuu kuitenkin olemaan hämmästyttävän ehyt.

Tsuumi Sound System:
Tommi Asplund, viulu
Esko Järvelä, viulu ja alttoviulu
Hannu Kella, haitari
Joakim Berghäll, saksofonit ja lyömäsoittimet
Pilvi Talvitie, piano ja harmooni
Jani Kivelä, kitara
Tarmo Anttila, kontrabasso
Jussi Nikula, rummut ja lyömäsoittimet

Svengaava, jalan alle ujuttautuva musiikki kiertää kuitenkin kaukaa pölyttyneet traditiot. Yhtyeen musiikissa kuullaan vaikutteita mm. skandinaavisesta ja irlantilaisesta kansanmusiikista ja myös nykypopista, mutta päällimmäisenä kantaa Veera Voiman sävykäs ja vaikuttava laulu. Roope Aarnion groovaava kitara, Emilia Lajusen notkea viulismi sekä yhtyeen vahva kolmiääninen laulu luovat omaleimaisen sointimaailman. Lisänä ovat avainviulu, 15-kielinen kantele, samaanirumpu ja vanhakantainen pitkähuilu.

Mieltäni meri ajaa -albumin lyriikat ovat väkevää kalevalaista runoutta, sävellykset ja sovitukset ovat yhtyeen käsialaa. Uutukaisen äänittäjä-tuottajana on nuoren polven nouseva tähti Jyri Sariola (mm. Club For Five, Petteri Sariola).

Kesällä 2007 Suo kutsuttiin Rääkkylän Kihaukseen Etnoviisuihin, josta yhtye pokkasi jaetun ensimmäisen sijan. Suo-trio nousi myös laajemman yleisön tietoisuuteen Kansanluonto-dokumentin taustamusiikin tekijöinä vuonna 2007, jolloin elokuvaa näytettiin Suomen 90-vuotisjuhlallisuuksissa sekä TV:ssä joulunpyhien aikaan. Näin myös seuraavana vuonna. Debyyttilevy Ei päivien perijätä (2006) on myynyt genressään loistavasti – koko ensipainoksensa loppuun. Vuonna 2008 Suo sovitti ja levytti hauskan Maja-Majava - Tohtori Nummen Pirpanapiisejä -levyn.

RindaNickola-levyllä trio luo mieleenpainuvan äänikudelman harvinaisella soitinyhdistelmällään: cembalo, barokkiviulu, cittern ja suomalainen säkkipilli.

Vuonna 2007 perustettu yhtye yhdistää barokkimusiikin ja kansanmusiikin sävyjä ja tulkintatapoja persoonallisella otteella. Trion musiikissa hyödynnetään sekä sointien ja sävelmien monimuotoista rikkautta että hauraan minimalistisia ilmaisukeinoja.

RindaNickola-levyn materiaali koostuu pääosin ilmajokelaisen räätälin Samuel Rinta-Nikkolan vuonna 1809 muistiin merkitsemän nuottikirjan polskasävelmistä. Rinta-Nikkolan nuottikirjaa pidetään yhtenä suomalaisen kansanmusiikin arvokkaimmista nuottikokoelmista. Sävelmät muodostavat kiehtovan kokonaisuuden arkaaista polskaa ja säätyläishenkistä musiikkia. Kokoelman vanhimpien kappaleiden juuret ulottuvat aina 1600-luvulle saakka.

Henriksson-Kleemola-Prauda:
Marianna Henriksson, cembalo
Piia Kleemola, barokkiviulu
Petri Prauda, cittern & suomalainen säkkipilli

”Kahdesta genrestä voi syntyä enemmän kuin osien summa, kun yhdistäjät luottavat itseensä ja näkemykseensä.”
-Kare Eskola (Rondo-Classica)

”Laatu kestää aikaa.”
-Pirkko Kotirinta (Helsingin Sanomat)

Musiikki on yhdistelmä miehistä tunnetta ja voimaa. Jokainen sävel on eletty vereslihalla. Omituisten soittimien kerho on koolla jälleen.

Yhtyeen musiikki ja soittimisto ovat ainutlaatuista suomalaisen nykykansanmusiikin kentässä. Sulassa sovussa soivat tuvalainen jousisoitin igil, kaksirivinen haitari, irlantilainen busuki ja aivan uusi soitin vantele. Yhtyesointi muodostuu arkaaisen estetiikan kiireettömyydestä ja improvisatorisuudesta. Vaikka kappaleet ovat harkiten sävellettyjä ja sovitettuja, on tilaa jätetty esityshetkellä tapahtuvalle kollektiiviselle improvisoinnille ja muuntelulle.

Sävellyksissä on kuultavissa rakkaus vanhoihin suomalaisiin kantele- ja jouhikkosävelmiin, perinteiseen rekilauluun ja uudempaan pelimannimusiikkiin. Musiikillisia vaikutteita on saatu myös länsimaisen taidemusiikin impressionisteilta ja minimalisteilta. Tämä kaikki yhteen kietoutuneena tuottaa musiikkia, jota suomalaisessa kansanmusiikissa ei ole koskaan aiemmin kuultu.

Trepaanit:
Eero Turkka: laulu, kurkkulaulu, jouhikko, igil
Riku Kettunen: mandoliini, vantele, harmooni
Olli Varis: busuki, piano
Antti Paalanen: 1-, 2- ja 3-rivinen haitari

"Trepaanien musiikki soi […] ikiomalla tontillaan, monen tien ja tyylin kiehtovassa risteyksessä."

-Pirkko Kotirinta (Helsingin Sanomat)